No huh huh!

Kylläpäs meni taas aikaa edellisestä... No paikalla taas päivittämässä kuulumisia.

Ai siis mitä kuulumisia? No ei paljoa mitään. Rölli-raasulla on ollut vaikeaa, kun tuossa naapurissa vastapäätä on ollut yks nuori neito "otillaan" ja sitä tässä onkin sitten urakalla itketty. Reppana istuu takapihalla, tuijottaa naapuririvitaloa ja piiipittää. Jos se Ihana Donna vaikka sattus tulemaan ulos... Donnahan on about vuoden vanha nuori seropi-kaunotar (mustavalkoinen, springerin kokoinen ja kooikerhondjen näköinen neiti). Ihan oikeasti Röllin suuri ihailija, tällä hetkellä oikein erityisen ihailija, joka haluaisi vaikka pikkusia röllejä ja donnia =)

Se hyvä puoli tässä Donnan juoksussa on ollut, että tää miun Ruppana menee lenkeillä sellasessa hurmoksessa eteenpäin, että se unohtaa rähjätä toisille vastaantuleville koiruuksille. Vai uskaltaisinko toivoa, että jotakin naksahti sen päässä kohdalleen ja se vaan päätti antaa toisten mennä rauhassa ohi? En uskalla vielä, kiitellään Donnaa vaan =) Sittenhän sen näkee kun neidon juoksu on ohi.

Nyt on huolta aiheuttanut enemmän se siskoni bernipoika Yaki, joka heittäytyi syömättömäks ja juomattomaks jo toista kertaa. Viimeks tämä tapahtu viime kesänä, ja luultiin jo pojan lopun olevan edessä. El.lääk. diagnoosi oli suolistotulehdus. No antibiootit ja kipulääkkeet ja poikahan selvis. No sama uusi nyt pari viikkoa sitten. Sama lääkitys. Tuntu toimivan, mut nyt viimeisimmäks kaveri kieltäytyi nousemasta portaita. No Anne sitten tutkimaan kaveria, ja huomas että sen toinen palli oli hanhenmunan kokoinen... Jaksulla onkin sitten kasvain kiveksissä. Ensi keskiviikkona lähteekin sitten pojalta pallit. Aikaisemminkin olisi lähtenyt, mut ku nää pääsiäispyhät tuli väliin ja eläinlääkäriasemat pääsiäislomilla. Onneksi nämä kiveskasvaimet eivät yöleensä lähetä etäpesäkkeitä, vaikka usein pahanlaatuisia ovatkin. Vaikka Jaksu täyttääkin jo 9 vuotta kesäkuussa, on kaveri kuitenkin niin hyväkuntoinen fyysisesti ja psyykkisesti, että tulimme siskon kanssa siihen tulokseen, että yritetään vielä. Jospa sillä vielä olisi edessään monta vuotta meidän ilonamme. Jaksu kun on minullekin kuin oma poika, ja se luopuminen on vaikeaa. Eri asia olisi, jos koiralla olisi vaikeampi olla, tai ennuste huono. Tai sen kunto olisi muuten huonompi. Mutta sydän toimii mainiosti, maksa ja munuaiset kunnossa, ja mieleltään heppu on ku nuori poika =) Siskoni toivoiin, että saisi vaikka vain muutaman kuukaudenkin kaveria menemään eteenpäin, niin routa sulaisi, ja saisi sitten haudattua Jaksun Akun, edellisen leoni, viereen kesämökille lepäämään, jos Yakin aika sitten on täysi...

Pidetään peukkuja ja varpaita ja palaillaan taas!

Lemmenkipeä Rölli emäntineen