No heissan taas kaikille uteliaille! Yritin käydä tuossa muutama päivä sitten jo päivittelemässä tätä blogia, mutta siinä vaiheessa kun sain (piiiiitkän) tekstin jo kirjoitettua, nettiyhteys alkoi temppuilemaan, enkä saanut kuvia enkä mitään muutakaan tänne postattua. Ja kaiken kukkuraksi menetin koko pitkän sepustuksen =( Mut yritetään nyt uusiks paremmalla tuurilla =)

Eli ihan ekak ihania uutisia Katista! Tyttö vahvistaa parhaillaan jalkojensa lihaksia, että pystyisi jo ilman ilman "eevan" (eli sen kävelyavun) apua kävelemään! Juttelee ja toimii ihan ihan melko normaalisti. Eli Katjuska on toipunut todella hyvin! Neurologin mukaan ongelmia on työmuistissa ja hahmottamisessa, mutta molemmat ovat hyvinkin terapoitavia ongelmia, joten hyvältä näyttää tulevaisuus. Ero lähtötilanteeseen verrattuna on todella huima! Tässä mielestäni näkyy parhaiten se nuoren ihmisen parantumisen voima ja aivojen uskomaton korjautumiskapasiteetti. Tai oikeastaan ei voi puhua korjautumiskapasiteetista, vaan ennemminkin "kompensointikapasiteetista", jolloin terve, vahingoittumaton aivokudos ottaa tehtäväkseen vahingoittuneiden osien työt. Viimeisimmissä viipalekuvissahan (parin viikon takaisissa) ei loppujen lopuksi näkynyt paljoakaan muuta muutosta kuin turvotuksen laskemista. Ihmeellistä!

Ja vielä lyhyesti: Vantaalla Katin luona käydessäni kerroin hänelle teidän, Katille ventovieraiden ihmisten, terveisistänne, rukouksistanne ja ajatuksistanne. Kati oli todella hämmästynyt (puulla päähän lyöty kuvaisi ehkä paremminkin hänen reaktiotaan =)) mutta iloinen ja pyysi minua välittämään teille lämpimät kiitoksensa kaikesta tuesta, rukouksista ja ajatuksistanne. Ne näköjään toimivat! =))

Mutta sitten asiaan, joka teitä varmasti kiinnostaa enemmän: Rölli. Sen blogihan tämä on... =) Ennen kuin päästän kaverin estradille (lue: näppikselle), on pakko kertoa, miten innoissani olen ollut siitä, mikä positiivinen vaikutus tuolla kotiruolla on Röllin terveyteen ollut. Viimetalvinen, -kesäinen ja -syksyinen hotspot/ihottumakierre on katkaistu! Röllin iho on pysyny kunnossa, korvat puhtaina ja kunto hyvänä, vaikka jätkä ui jatkuvasti ja makaa vesisateessakin... =S JIIHAA! Seuraava vaavi, mikä mulle tulee (sitten joskus...*huoh*) syökin sitten kokonaan kotiruokaa, eikä koskekaan papanoihin...=) Mut nyt mie päästän Röllin estradille. Joo mie varotan hieman samalla: se saattaa kuulostaa hieman mahtailevalta, sillä on sellainen kausi (ikäkö syynä? täyttää 2, 5 vee) menossa, et se pullistelee toisille koirille ja vahtii pihaa tosi tiukkaan... Mut jättäkää ne sellaset kommentit omaan arvoonsa. Mut vassokuu...



Jes. Tässäpä minä! Anteeks jos tulee kirjotusvirheitä, mutta ku nää näppäimet on niin pieni ja mun käpälät isot. Joo se Hilma-systeri haastoi mut kertomaan 7 juttua itsestäni. Hmm... Miten mä osaisin valikoida vain 7, mulla kun olis niin paljon kivoja juttuja, joita vois kertoo... Mä kun vaan oon yksinkertaisesti niin hyvä... No yirtetään... eiku... yritetään:

1.
Mä rakastan kaikenlaisia tytyjä (Mamma kutsuu niitä joskus nartuiks, mut musta se on halventava nimitys), mä en oo niiden suhteen mikään roturasisti. Enkä kokorasisti. Mut itse asiassa tykkään ehkä pikkuisen enemmän noista L-XXL-kokoisista tytöistä. Niitä ei tosin täälläpäin hirveesti ole, enemmän ovat sitä XS-M-luokkaa, mut kelpaa nekin. Ja kaikista eniten mä tykkään sellasista vaikeesti tavoteltavista neitosista. Niinku Nala (no se saku-tyttö, kyllä te tiedätte) ja Iida (ihqu collikkaneito), se se vasta pippurinen rouva on! Niin lähellä mutta niin kaukana... *huoh* Tuossa naapurissa asuu yks ihan kiva alle vuoden ikäinen Luna. Se on ihan lätkässä muhun, ja kyllä mäkin siitä tykkään, mut se on vähän liian "helppo", ja silleen niinku liian ripustautuva (olikohan se oikea sana... Mamma on ekä joskus sellasta sanaa käyttäny, ja se kuulostais ihan sopivalta tähän tarkoitukseen). Noi naiset tietty vähä niinku arastelee mua, ku mä oon niin komee ja miehekäs. Iso, lihaksikas ja komeeturkkinen... Mut sit ne yleensä ihastuu, ja mä yritän olla särkemättä niiden sydäntä. Vaikka se vaikeeta joskus onkin... Ja kai tässä pitää ihan kohteliaisuuden vuoks mainita, et kyllä mä tykkään yleensä tosta Mammastakin, vaikka se aina komenteleeki joskus liikaa. Osaa se olla ihan mukavakin. Viime yö oli ihan kiva nukkua sen kainalossa... Joo, kyllä se on ihan ok. Ja ananasta mä rakastan!! Ja lihaa! Ja puuroo! Ja pinaattikeittoo! Ja porkkanasosekeittoo! Ja pinaattikeittoo!! Ja kanaa! Kypsänä riisipedillä! Nälkä tuli...

2.
Mä inhoon noita ittestään niin paljon luulevia muita uroksia. Ne ei siis tajuu, ettei niillä oo mua vastaan mitään mahiksia! Aina ne sittiäiset alkaa lenkillä mulle huutamaan! Onks ne jotain itsemurhakandidaatteja vai?! Mä pistän ne ketoon ihan tosta vaan! Mut jos mä yritän mennä näyttämään sille vastaantulijalle taivaanmerkit (tai itse asiassa ei mun tarttis ku vähän ärähtää niille...), ni Mamma puuttuu peliin! Se ei tajua, et mun pitäis päästä antamaan niille takasi ku ne kerran alottaa!! Mut se yks naapurin rotikka... Mä kyllä oikeesti löylyttäsin sen ja kunnolla, jos Mamma mut vaan tarpeeks lähelle päästäs... Me ei todellakaan olla ylimpiä ystävyksiä. ** Itse asiassa ainoat urokset, joista mä tykkään ja joita mä kunnioitan, on sellaset jotka eivät rähjää ja pullistele, jotka tietää oman ikänsä ja arvonsa. Niistä paras on se Mamman siskon luona asuva Yaki, mun "isoveli". Sille kaverille mä en vastaan uskalla sanoa, sieltä tulee varmasti turpaan, vaikka Jaksu onkin mua puolet pienempi... Mut se on silti ihan kiva kaveri! Ja toinen mukava kaveri on Dono, sekin on leo, ja hirmuisen iso! Sekin yritti aluks rähjätä mulle, mut mä en viitti noita vanhuksia kiusata, antaa niitten olla luulossaan, et ne on hienompia, vahvempia ja parempia. Mä tiedän kuiteski itte paremmin, miten asia oikeesti on =)

3.
Mä oon muuten aika mainio kaveri harakka- ja varisvartijana! Ei muuten pyöri kyseiset siivelliset meidän pihassa (ne pienet linnut saa olla, niistä mä en välitä). Toin kerran kesällä sellaisen Mammallekin näytille! Se oli päästäny mut yöllä ulos ja jätti mulle oven auki, et pääsen sit sisälle ku haluun. Se heräs aamulla siihen ku mä leikin sen sängyn vieressä harakan kanssa! Sitä oli kiva täppäillä ja heitellä tassuilla, varsinkin ku se oli ihan hyvässä kunnossa, emmä nyt sentään tapa niitä! En kai mä hölmö oo, sen lintuflussi... lintuifflu... lintuflunssiesnssan takia en niitä kyllä pureskele, jos vaikka tarttuu se tauti. Mamma kerran sano mulle, et niin ei kannata tehdä, ku se ovi vaikka oikeesti tarttua. Mamma ei kyllä jostain syystä ollut kovinkaan innostunut siitä harakasta, ei edes kehunu miten hyin mä sen olin kiinni saanu! Siinä oli ihan oikeesti taitoo vaativa tehtävä! Ei se kaikilta onnistu, mut mulle tollaset on ihan iisejä juttuja... No mamma hölmö otti sen harakan viimeinkin kiinni (oli muuten hauska kattoo, miten epätoivosta hommaa se oli: lintu pomppii sängyn alle ja Mamma perässä; sit se harakka lentää sängyn yli tietsikapöydän päälle ja Mamma yrittää kopata sen sieltä kiinni, eikä saa, vaan lintu lentää sohvan selkänojalle ja sieltä tietsikan päälle ja hyllylle ja Mamma-onneton yrittää ottaa sitä kiinni...) ja vei sen ulos ja päästi vapaaks! Just ku mä olin saanu sen taidokkaasti kiinni! Se päästi sen tosta vaan vapaaks! Tyhmä akka! Mä en enää ikinä näytä sille yhtään mitään!!!

4.

Mä en oo muuten koskaan osallistunu mihinkään kisoihin, missä pitäs totella ulkoiluttajaa. Itse asiassa mä olisin kyllä halunnu mennä jolnnekin semmoseen kouluun, jossa vois opetella kaikkia kivoja juttuja ja sit niistä annetaan aina herkkuja, mut ei tuo Mamma oo koskaan mua sellaseen vieny. Tylsä akka... Mä oon kuulemma niin "helppo" ja "kiltti" muutenkin, ettei oo kuulemma tarvetta sellaselle. Paskanmarjat, sanon minä! Se on vaan laiska ja saamaton! Kyllähän mä tiedän et mä oon loistava muutenkin, mut mä haluisin olla ihan sellanen Valioyksilö! Eikös se tarkota sellasta tosi hienoo? Toiset lenkkeilyttäjät ulkoiluttajat vie koiriaan sellaiseen ja niistä saattaa joskus hyvällä tuurilla tulla melko hyviä (musta tulis heti Valioyksilö), mutta ei meikäläisen Mamma! Ei se vie edes sellaseen juttuun, missä vois tulla ihan Valioyksilöks silleen ihan vaan ulkonäön perusteella! Mä tulisin sellaseks jo heti ekassa kilpailussa! Hilmakin on sellasissa käyny ja se on niin kaunis neito... *huoh* Ois kiva ku kaikki ottas sitten kuvia ja neidot pyöris ympärillä... Pääsisin sitten varmaan ihan silleen hyvinkin läheiseen kosketukseen jonkun neitokaisen kanssa! Saisin varmaan tyttökaverin! Mut en mä kyllä oikeen haluu vielä sitoutua tässä vaihessa. Mä oon vähä sellanen kulkuriluonne... Ai nii! Mamma sano, että mulle pitäs yrittää saada jostain joku EH (mikä se oikein on? Onko se syötävää?), et sitte mulla ois lupa mennä narttujen luo, jos joku tyty vaikka mut haluais! Mä haluun heti sellasen!! Heti huomenna! Voiko sellasta ostaa jostakin?!  Tai saisko jostain lainaan? Mamma prkle!!!

 

5.
Kuten Mamma taisi jo tuossa kehuakin, mulla on kerrankin kokonainen turkki eikä Mamman oo enää tarvinnu niillä saksilla mun turkkia lyhyeks leikellä eikä voidella niillä rasvoilla tai syödä niitä makupaloja, joihin Mamma yritti piilotella jotain pahanmakuisia nappuloita! Siis kaikki ne inhottavat, kutisevat paikat mun takapään alueella on hävinny eikä mua enää pieretä niin paljoo ku välillä! Mut parasta kaikessa on se RUOKA, joka maistuu hurjan paljon paremmalta ku ne nappulat! Ja Mamma sanoo, et mulla on Teräsmaha (no haloo hei, tottakai, ketä se enää yllättää!), nii mä saan syödä ihan mitä vaan! Äsken just herkuttelin siikakalan raaoilla ruodoilla ja evillä ja pyrstöillä! Mamma teki jotain ja se leikkeli sitä kalaa ja kun kala oli jo pakastettu, niin siinä ei kuulemma oo matojakaan. Eikä ne ruodoissa ja evissä oo muutenkaan! Mamma on sanonu! Ainut asia mikä mun mahan saa hieman omituiseks on se, jos Mamma kaataa vahingossa liikaa sitä "öljyä" ruokaan. Ja ananasta mä rakastan!! Ja kaikkee lihaa! Ja puuroo! Ja pinaattikeittoo! Ja porkkanasosekeittoo! Ja pinaattikeittoo!! Ja kanaa uunissa riisipedillä! Ja pinaattikeittoo!! Suklaasta mä en tykkää (en edes kaakaokekseistä), eikä sitä kuulemma mulle saa antaakaan, enkä yleensäkään karkeista hirveesti. Mummo on opettanu mut pullan syöntiin. Se tekee ihania pullia. Miks Mamma ei leivo?! Tylsää... Nyt tuli nälkä...

 

6.
Mä tykkään ihmisistä! Ne on kivoja ku ne rapsuttelee ja taputtelee ja antaa joskus jotain hyviä makupaloja. Varsinkin lapset on mukavia! Mä hakuisin vaan aina leikkiä lasten kanssa. Ei mua haittaa et ne joskus vetää korvista ja karvoista ja kaatuu tai istuu joskus päälle tai astuu tassulle (kuulemma, en mä oo koskaan huomannu et ne mun tassuille astuu). Antaa niiden touhuta... Se Jaksun taluttajan kiltti pikkutyttö, Emmi, on kyllä muutaman kerran ihan vahingossa kaatunu, ku mä oon sen ohi juossu tai pyörähtäny sen kohdalla ympäri ja se on osunu mun pyllyyn. Jäi se joskus minun ja seinän väliinkin, mutta ei se ota nokkiinsa, joskus tulee itku mut ei mun tartte ku vähän nuolasta ni se jo unohtuu. Ja sit lapset ja jotkut ihmisetkin, jotka pelkää koiria, ei pelkää minua! Korkeintaan sitä et mä hyppään ja vahingossa kaadan ne... En mä niitä vasten hyppää, mä vaan pompin tasajalkaa edessä (Mamma sanoo mua sillon jostain syystä Aropupuks), ku mä joskus innostun pikkusen liikaa... Mun lempi-ihminen on Mamman lisäks Teemu! Se tulee meille aina kun lapsilla ei oo jotain koulua eli niillä on kuulemma loma. Teemu on Mamman yhden toisen siskon lapsi (jo 17 vuotta vanha, ajattele miten tosi vanha se on! Niinku muute Mammakin on ihan tosi vanha!). Mut vaikka se on niin vanha, niin se aina jaksaa riehua ja painia mun kaa. Eikä sitä haittaa jos vaikka hammas ihan vahingossa kolahtaa sen käteen tai jalkaan leikin tiimellyksessä, ei se suutu eikä itke! Se on tosi kiva...


7.
Ja sit vielä viimeinen juttu... Mikähän se vois olla... Ai niin, mulla on muuten hirveesti lempinimiä! Ja mä tunnistan ne kaikki! Rampe, Pena, Rupelo, Pumpelo, Lipponen, Röppönen, Ropponen, Kultapallo, Ipana, Pelle, Aropupu, Pentu, Rontti, Jooseppi, Löppö-Pömpelö, Hiltuntiitu, Perkele... Toi viimenen on muute sellanen nimi, et sitä on parempi totella! Sen kuulee yleensä silloin, kun mä en ehdi tai malta tai viitsi kuunnella Mammaa. Mamma ei ymmärrä, et joskus on ihan PAKKO haistella kunnolla jonkun neidon jättämät lemmenviestit ja toisten kunnianhimoisten wanna-be-urosten jättämät voimattomat uhkailut! Ei niitä voi vain ohittaa! Siinä on kysymys kunniasta!! Mamma on muuten kuulemma tullu siihen tulokseen, että mä ymmärrän puhetta. No HALOO PAHVI!!! Nytkö sä sen vasta hokasit?!? Ku Jaksu oli viimeks meillä hoidossa, se satutti jalkansa ja ontu sitä. No aamulla ku oltiin lenkille lähdössä ja me odoteltiin (siis mä pompin ja Jaksu seiso) eteisessä, et Mamma sais kengät jalkaansa (jossa se on muuten onnettoman hidas), niin jutteli mulle ihan normaalilla äänellä, että "käyttää ensin Jaksun ihan lyhyellä pissi-kakka-lenkillä ja tulee sitten hakemaan" mut. No mä menin sit oottamaan olkkarin lattialle, et se käyttäs sen Jaksun. No Mamma jäi kattomaan ihan suu auki. No sit se ilmeisesti päätteli, että se oli vaan sattumaa. No sama toistu samoilla sanoilla seuraavana aamuna. Mamma on nyt sit miettiny ihan päänsä puhki et mistä mä oikein sen jutun ymmärsin. On se idiootti...

No siinä tuli 7 juttua. Ja nyt pitäs siis haastaa muita. No ekaks mä haastan Isi-Machon (onko sulla muuten blogia tai nettisivuja tms? Ois kiva kuulla kuulumisia ja pitää yhteyttä!!), sit vaikka Eetun, Koposen, Daffen ja... kaikki jotka tän lukee, eikä oo vielä vastannu haasteeseen!! No nyt minä luovutan taas näppiksen Mammalle.

Kiitos vaan, ihanan kuolanen näppis... Mut siinä kai ne tärkeimmät! Palaillaan astialle ja kattellaan mitä sillä välin tapahtuu!!

Halit ja rapsutukset koiruuksille multa ja märät pusut Rölliltä kaikille!

*Sensuroin tuosta hieman tuota Röllin tekstiä...*